![]() |
IMAMANTATA
TRATADO DE LIBRE COMERCIOTA NA NINCHI 1.- TLCta
paktachikpika, pampakunapi kawsakkuna, runakunapash mana tawka
murukunata tarpuy ushashunchu; ashtawankarin, shuk, ishkay murukunatallami
wiñachi ushashun. Wakllichishka
murukunami Estados Unidosmanta shamunka; kaykunaka cáncer, alergia
shuk llaki unkuykunatami apamunka ñukanchi ayllu llaktakunaman;
kay na allikunatami transgénicos nishpa rimanchi. Rikunkapaklla:
Mexicoka, 1994 watapimi Estados Undoswan TLCta paktachirka; jipaka,
waccha runakunami jatun llakikunata rikurkakuna: paykunapak allpamanta
kallpachi tukurka, paykunapak murukunata aparka, kuti shuk wakllichishka
murukunata tikrachirca, shinami, paykunapak
saratapash wakllichirka. Shinallatak,
20 junu, mexicomanta
runakunami, llankankapak shuk karu llaktakunaman llucshishkakuna. 2.- TLCka ñukanchi,
Derechos Colectivos allikunata, mamallaktapak Jatun Kamachitapash
wakllichinkami. Ashtawankarin
charik mamallaktakunamanta kullkiyuk
runakunami paykunapak munashkata ruranka paykunapak empresas
transnacionales tantarikunata sinchiyachinka. 3.- TLCka
wacchakunatami ashtawan llakichinka: llankakkuna, maki rurakkuna,
runakuna, yana runakuna, pampapi kawsakkuna, warmikuna, wawakunapash,
mana paykunapak allikunata paktachi ushankakunachu. Tukuy
kamachikunatami wakllichinka. 4.- TLCka Estados
Unidosmanta empresas transnacionales tantarikunata wiñachinkapakmi
kan. Jatuna-rantina
ruraykunatallami rikun, shinaka, charik runakuna, karu llaktakunamanta
runakunami ashtawan charikyanka. 5.- TLCta
Ecuadorpi paktachikpika, Noboa, Isaías, Febres Cordero, Pinto
charik ayllukunapak empresakunallami ashtawan charikyanka, wacchakunaka
mana ima allikunata tarishunchu. 6.- TLCwanka karu
llaktamanta charik runakunami, ñukanchi mamallaktapi: michata,
yakuta, rimachik antakunata, jampita, allpa wirata rikuk ukukunata
rantinka. Kutin,
kaykunata ñukanchiman jatunkapak, achka kullkitami mañanka, shina, wakcha
runakunaka, kay mutsuykunata, mana, chari ushashunchu. Ima
allpamamapi tyashkakunaka charikkunapak makipi sakirinka. 7.- TLCwanka,
Estados Unidosmanta murukunata, mikunakunata, imakunatami apamunka, ñukanchiman
jatunkapak. Chaymanta ñukanchi
allpata llankakkuna, shuk ruraykunapi llankakkunapash mana empresakunata
wiñachi ushankakunachu. Ñukanchi,
aparato productivo nishkami ashtawan llakipi urmanka. Kutin
Estados Unidosmanta allpata llankakkunamanka 20 waranka dólar
kullkitami kuun, gobiernoka, alli llankachun nishpa. 8.- TLCwanka
Estados Undosmanta murukunatami, jatunkapak, apamunka; ashtawanpash,
apamushkakunamanta impuestos arancelarios, kullkikunata, mana ñukanchi
mamallaktaman kunkakunachu. Kayka,
déficit fiscal llakikunatami ashtawan apamunka. Imanishpaka, ñukanchi
mamallaktapak kullkimi pishiyanka. 9.- TLCta
paktachikpika empresas transnacionales tantarikunami, chikan
ayllu llaktakunapak yachaykunata apanka, propiedad intelectual
kamachikunata mushukyachishpa. Runakunapak
yachaykuna, yuyaykunaka karu llaktakunamanta, charik runakunapak
makipimi urmanka. 10.- TLCwanka
llankay illankami, wacchakuna, yarikaykuna, unkushkakunami ashtawan
rikurinka. Deuda
Externapash mirarinkami. 11.- TLCwan Estados Unidoska Abya Yala llaktakunata sarunkapakmi munan. Kay llakitami control político-militar nishpa riksinchi. 12.- TLCwan
Estados Unidoska, tukuy pachamamata sarunatami maskakun. Chaypami,
capitalismo, neoliberalismo yuyaykunata sinchiyachinkapak munan. 13.- TLCwanka Ñukanchi
mamallaktapak, capital nacional, mama kullkikunaka, shuk karu
llaktakunamanmi rinka, shuk llaktakunapi empresakunata, llankaykunata
wiñachinkapak. 14.- TLCka,
empresario charik runakunamanllami, visa de negocios pankakunata
llucchi ushankakuna, kutin
waccha runakunamanka mana visa de trabajo pankakunata kunkakunachu. Charikkunata
yanapanka, wacchakunata ashtawan llakichinka. 15.- TLCta
paktachishpa, mamallaktata pushak Lucio Gutierrezka, Bushpak
yanapaytami maskakun, atipi sakirinkapak. Ñukanchi
llaktakunapak kawsaymanta, TLCta NA ni Consulta
Popular Tapuchipi, Na ni. Shuti
aspikunata tantachishunchik. Campaña
Nacional Contra el ALCA y el TLC. Ecuarunari
- Conaie, Acción Ecológica. NOTA: Interpretación de español a Kichwa por Lucila Lema O.
|
![]() |